Kysyntäjoustolla tarkoitetaan sähkönkäytön siirtämistä korkean kulutuksen ja hinnan tunneilta edullisempaan ajankohtaan. Se voi tarkoittaa myös sähkönkäytön hetkellistä muuttamista sähköverkon tehotasapainon varmistamiseksi. Kysyntäjouston tarve kasvaa, kun joustamattoman tuotannon, esimerkiksi uusiutuvan energian määrä lisääntyy.

Suomen sähköntuotanto on toistaiseksi ollut lähes kokonaan isojen voimalaitosten varassa. Näissä voimalaitoksissa sähkö tuotetaan eri tavoilla (esim. ydin-, vesi- tai polttovoimalaitokset), mutta niitä yhdistää se, että tuotanto on helposti ennustettavissa ja ohjattavissa. Isojen voimalaitosten lisäksi meillä on myös huippu- ja varavoimalaitoksia. Niiden tehtävänä on tuottaa sähköä silloin kun jokin isoista voimalaitoksista ei ole käytettävissä, sähkön siirtoyhteyksissä on häiriöitä tai sähkönkulutus on poikkeuksellisen suurta, esimerkiksi talvipäivänä kovalla pakkasella.

Viime vuosina Suomessa ja monessa muussa maassa yhä suurempi osa tuotannosta on korvattu uusiutuvilla energialähteillä, kuten tuuli- ja aurinkovoimalla. Vaikka uusiutuvien energialähteiden sähköntuotanto on päästötöntä, ei niiden kasvava osuus tuotannosta ole täysin ongelmatonta. Yksi isoista haasteista on tuotannon riippuvuus säästä: tuulienergiaa saadaan kun tuulee, mutta muina aikoina kulutusta vastaava tuotanto on korvattava muilla keinoilla: joko varastoimalla sähköä tai ohjaamalla sähkön käyttöä ainakin osittain sään mukaan.

Myös jatkossa tarvitaan koko ajan tarjolla olevaa sähköntuotantoa, koska osaa sähkönkulutuksesta ei voi siirtää toiseen ajankohtaan ilman ongelmia. Kulutuksen vaihteluihin pitää pystyä reagoimaan nopeasti, pahimmillaan jopa muutamassa sekunnissa, samalla kun kuormanohjauksen kesto voi olla jopa tunteja. Parhaimmillaan joustotarve on tiedossa hyvissä ajoin etukäteen tai ohjauksen kesto on vain muutamista sekunneista minuutteihin. Valitettavasti harvalla meistä on aikaa ja intoa seurata tilannetta päivittäin tai ohjata käsin omaa kulutustaan tuntihintojen perusteella, saati reagoida nopeampiin kysyntäjoustotarpeisiin. Tähän tarvitaan sähkönkulutuksen digitalisointia: laitteita, jotka saavat tietoa sähkömarkkinoista ja jotka pystyvät hyödyntämään tietoa kulutuksen ohjauksessa automaattisesti.

Kysyntäjousto ei ole mikään uusi keksintö, mutta aikaisemmin siihen ovat käytännössä voineet osallistua vain erittäin suuret sähkönkuluttajat, kuten teollisuuslaitokset. Kysynnän vaihdellessa on tiettyinä ajanhetkinä joillekin laitoksille ollut tuottoisampaa seisauttaa osa tuotannosta ja myydä varaamansa sähkö takaisin markkinoille.

Suomessa yksittäiset kuluttajat ovat voineet ostaa tuntihinnoiteltua sähköä jo muutaman vuoden ajan. Tuntihintaan perustuvilla sähkösopimuksilla on voinut vaikuttaa merkittävästi omaan sähkölaskuun – etenkin jos on pystynyt ohjaamaan kulutuksen vuorokauden edullisimmille tunneille. Sähkön tuntihinnan perusteella ohjattu kulutus on kuitenkin vain yksi mahdollisuus vaikuttaa sähkön kustannukseen. Esimerkiksi Tampereen teknillisen yliopiston julkaiseman (2015) raportin mukaan hyöty eri kysyntäjoustomarkkinoilla voi olla jopa kymmenkertainen verrattuna pelkkään tuntihinnan perusteella tapahtuvaan ohjaukseen.

Miten tällainen potentiaali voidaan realisoida myös suomalaisissa kodeissa? Siihen tarvitaan useampi yhteistyötä tekevä taho. Isoimmassa roolissa ovat älykkäiden sähkölaitteiden valmistajat, kuluttajat ja energiayhtiöt. Energiayhtiöt vastaavat sähkökaupasta ja yhdistävät älykkäät sähkölaitteet ns. virtuaalisiksi voimalaitoksiksi, joita voidaan käyttää kaupanteossa sähkömarkkinoilla. Älykkään sähkölaitteen omistava kuluttaja kertoo, onko hän valmis joustamaan kulutuksessa ja kuinka paljon. Virtuaalivoimalaitoksesta syntynyt hyöty voidaan jakaa kuluttajien ja palveluntuottajien välillä, esimerkiksi edullisemman sähkön hankinnassa tai älykkäiden laitteiden palveluissa.

Älyvaraaja on parhaita esimerkkejä, miten suomalaisissa kodeissa voidaan hyödyntää sähkömarkkinoilla tapahtuvaa murrosta. Se on huoleton ja vaivaton; Älyvaraajan tekemää kysyntäjoustoa ei kuluttaja edes huomaa!

Lähde: Kysynnän jousto – Suomeen soveltuvat käytännön ratkaisut ja vaikutukset verkkoyhtiöille (DR pooli) Loppuraportti. Tampereen teknillinen yliopisto 2015.